Kävimme viime viikonloppuna Saden kanssa Messarissa. Maksoin elämäni kalleimmasta H:sta lauantaina HeWi:ssä. Sunnuntaina irtosi EH.
Lauantaina koira oli "aivan liian pieni ja aivan liian lihava" mutta mikä parasta: "tämä koira ei osaa liikkua, se ei ole show-koira" ja kirsikkana kakun päällä tuomari kehoitti hankkimaan jonkun toisen harrastuksen. En ollut ihan varma olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa. Päädyin nauramaan, ei minulle sentään koskaan mitään tuollaista ole vielä kehässä sanottu!
 |
| Kuva: Tiina Lukkarinen |
Sunnuntaina Voittajassa koira oli enää "aivan liian lihava".
Minulle jäi kuitenkin hyvä mieli. Sasa esiintyi kauniisti (josta jopa lauantaina arvostelussa mainittiin!) ja käyttäytyi muutenkin oikein mallikkaasti. Sen kanssa on kiva reissailla, se on niin rento ja iloinen.
Shoppailuksihan se Messarissa käväiseminen aina menee. Niin tälläkin kertaa. Puruluutarjoukset olivat huikeita, niinpä kotiintuomisina oli kassillinen puruluita. Pari petiä, tämäkin taitaa olla jokin traditio. Sadelle ja Dalille
paidat (ja samanlaiset meni loppulaumalle tilaukseen kotoakäsin myöhemmin) ja aimo läjä ilmaisia näytteitä. Kun autoon pakkasi kaksi koiraa, kolme ihmistä ja jokaisen ostokset, niin ei siinä enää oikein muulle jäänytkään tilaa.
Muuten meille ei kuulukaan oikein mitään. Olemme vaipuneet talviunille ja odottelemme joulua. Onneksi joululoma on jo ihan kulman takana!
